Suomalaisella synteettisten polttoaineiden mallilla on allekirjoitus, jota kukaan muu ei toista mittakaavassa: Ren-Gas rakentaa e-metaanitehtaansa suoraan kunnallisten lämpölaitosten pihaan — vety tehdään halvalla sähköllä, CO2 otetaan talteen naapurin piipusta, ja prosessin hukkalämpö menee kaupungin pattereihin. Lahti, Mikkeli, Tampere: jokainen suunniteltu tehdas on symbioosi, ei tehdas.
Suomi: energiauutiset
Tärkeimmät energiauutiset maasta Suomi: sähkö, kaasu, hinnat ja infrastruktuuri.
Avasimme maan Suomi sen perusteella, mistä vierailet. Näytä kaikki uutiset
Seuraa maata Suomi
Miksi tuuli pysähtyi: puuttuva kysyntä ja suomalainen teollisuusteesi
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
Tuulirakentamisen romahduksen takana ei ole hallinnollista tulppaa — 42 hankkeella on luvat, 69 GW odottaa putkessa — vaan markkina-aukko: vetytehtaat, vihreä teräs ja datakeskukset, joiden piti ostaa ne terawattitunnit, viivyttävät omia päätöksiään. Ala sanoo sen suoraan: ”olisi tärkeää, että sähköä hyödyntäviä hankkeita saataisiin liikkeelle”. Suomi rakensi tarjonnan; nyt se odottaa kysyntää.
Spot-kansakunta: näin kriisi opetti kokonaisen kansan lukemaan pörssiä
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
Missään Euroopassa suoraan pörssiin sidotut sopimukset eivät ole vallanneet kotitalouksia kuten Suomessa — talven 2022–23 perintö, jolloin kiinteän ja spotin ero jakoi naapurit voittajiin ja hävinneisiin. Siitä lähtien hintasovellukset asuvat aloitusnäytöllä, sauna odottaa halpaa tuntia, eikä uusi varttitaseselvitys säikäyttänyt ketään: se vain hioi jo kypsää kansallisurheilua.
Tuoreimmat uutiset
Akku turbiinin vieressä: miksi suomalainen varasto syntyy hybridinä
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
Kaksi kolmasosaa Suomen lähes 12 suunnitellusta akkugigawatista — 213 hanketta, 7,8 GW — ei seiso yksin vaan kiinni tuuli- ja aurinkopuistoissa: hybridisoinnista on tullut varastoinnin kansallinen allekirjoitus. Syyt ovat proosallisen taloudellisia: jaettu liityntä, henkiin herätetty turbiinin liiketoimintamalli ja juuri se profiili, jota järjestelmä tarvitsee — energiaa siirrettynä kuolleista keskipäivistä maksaville illoille.
Kun hinta vaihtuu vartin välein: Suomi, varttien maa
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
Pohjoismainen markkina siirtyi 15 minuutin taseselvitykseen, ja suomalaiset — pörssisopimusten Euroopan mestarit — omaksuivat sanaston heti: vartti on laskun uusi yksikkö. Sovellukset näyttävät hinnan 96 päivittäisenä siivuna, boilerit ja autot tottelevat algoritmeja, ja halvimmat vartit metsästetään tilastollisesti kello 23–07 — toistaiseksi.
Suomen sähkörajat: Estlinkistä Auroraan, kaapelien inventaario
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
Suomen sähköniemimaa hengittää neljällä keuhkolla: pohjoiset yhteydet Ruotsiin — Aurora Linen kolmanneksella vahvistamina — Fenno-Skan-kaapelit Pohjanlahden yli, Estlink-pari Viroon ja historiallisesti suljettu Venäjän raja. Jokainen raja on elänyt tuoreen draamansa: tutkitut sabotaasit, irtoaminen Venäjän järjestelmästä, Baltian synkronointi — ja jokainen draama jätti järjestelmän vankemmaksi.
Unionin ainoa uraanintuottaja on suomalainen nikkelikaivos
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
Sotkamossa Terrafame on vuodesta 2024 ottanut talteen uraania, joka tuli joka tapauksessa nikkelimalmin mukana — ja täyden kapasiteetin lähestyessä, noin 200 tonnia vuodessa 2026, Suomi on EU:n ainoa uraania tuottava maa. Määrä kattaa suunnilleen puolen vuoden polttoainetarpeen Olkiluoto 3:n kokoiselle reaktorille ja lisää valtionyhtiön liikevaihtoon 30–40 miljoonaa euroa vuodessa.
Sähköverkko72 →
5,2 miljardia maalle, joka haluaa sähköistyä kaksinkertaiseksi
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 28.9.2026
Fingridin joulukuussa julkaisema kantaverkon kehittämissuunnitelma 2026–2035 laittaa pöytään 5,2 miljardia euroa — josta 2 miljardia on jo toteutuksessa vuoteen 2028 mennessä — järjestelmälle, jota piirittävät ennennäkemättömät hakemukset: pelkästään liittymissopimuksen allekirjoittaneet datakeskukset kokoavat yli 3 gigawattia, ja kyselyt ylittävät maan historiallisen kulutushuipun kolminkertaisesti.
Euroopan sähköistys vaatii nopeampia verkkoinvestointeja, varoittaa ENTSO-E
EUROENERGYN TOIMITUS | Koko Eurooppa | 16.9.2026
Lisää uutisia
Aurinkokuntien kartta: minne Suomi asetti paneelinsa
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
Suurimman aurinkotehon kuntien lista — kuntamedian julkaisema — näyttää uuden buumin maantieteen: teolliset puistot asettuvat eteläisiin ja läntisiin kuntiin, joissa on tasaista maata ja asemat lähellä, ja mestarit vaihtuvat vuosittain, kun jokainen kymmenien megawattien hanke järjestää palkintopallin uusiksi. Kuntataloudelle paneelista tulee se, mitä turbiini oli vuosikymmen sitten: taivaalta putoavaa verotuloa.
Lähes puolet uusista autoista on sähköisiä: Suomen eurooppalainen palkintopalli
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
48,3 prosenttia vuoden 2026 alkupuoliskolla ensirekisteröidyistä autoista oli täyssähköisiä — koko 2025:n 37,2 prosentista — luku, joka nostaa Suomen Euroopan kolmanneksi suhteellisessa yleistymisessä. Julkinen verkosto ylitti 20 000 latauspistettä, ladattavat hybridit ottavat vielä 7 prosenttia, eikä markkinan kysymys ole enää josko, vaan kuinka nopeasti loppu polttomoottorikannasta tyhjenee.
Järjestelmä, joka odottaa kaksinkertaistumista: Suomi teki läksynsä ennen kysyntää
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
Harva eurooppalainen järjestelmä voi lausua lauseen, jota suomalaiset toistavat tyynesti: meillä on valmius kulutuksen kaksinkertaistumiseen. 69 GW tuulta putkessa, 12 GW akkuja suunnitteilla, viisi reaktoria, tuoreet siirtoyhteydet ja 5,2 miljardin verkkosuunnitelma — tarjonta on valmis, ja operaattori julkaisee kapasiteettikarttoja avoimina kutsuina. Jäljellä oleva kysymys: kuka tulee ensin — vety, teräs vai palvelimet.
Helsingin ensimmäinen hiilivapaa vuosi: puolet päästöistä pois ja halvempi lämpö
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
Huhtikuun 1. päivänä 2025 Helen sammutti pääkaupungin viimeisen hiilivoimalan Salmisaaressa — ja ensimmäinen kokonainen hiilivapaa vuosi vahvistaa vedon: yhtiön päästöt puolittuivat, koko Helsingin laskivat noin 30 prosenttia, ja kaukolämmön keskihinta aleni 6,1 prosenttia. Hiilen tilalla työskentelevät 153 megawatin pellettilaitos, kaksi 50 megawatin sähkökattilaa ja teollisuusluokan lämpöpumput.
Viisi reaktoria ja yli kolmannes sähköstä: suomalainen ydinrutiini
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
Kolme yksikköä Olkiluodossa — mukaan lukien OL3, Euroopan tehokkain reaktori 1 600 megawatillaan — ja kaksi Loviisassa, tuoreeltaan jatkettuina kohti 2050-lukua, kattavat tasaisesti yli kolmanneksen Suomen sähköstä. Vuosikymmenten työmaasaippuaoopperan jälkeen OL3 on asettunut matkavauhdin kannattavaan tylsyyteen: juuri se perusta, jolla seitsemän sentin hinnat ja SMR-suunnitelmat lepäävät.
Vihreän vedyn aikakausi alkoi Harjavallassa: kaksikymmentä megawattia ja paljon oppitunteja
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026
Suomen ensimmäinen kaupallinen vihreän vedyn laitos — P2X Solutionsin 20 MW:n elektrolyyseri Harjavallassa, noin 70 miljoonan investointi — on tuottanut maaliskuun 2025 vihkiäisistä lähtien, ja sen ympärille asettuu seuraava aalto: Ren-Gas kehittää e-metaania raskaalle liikenteelle Lahdessa, Mikkelissä ja Tampereella. Julkinen keskustelukin on aikuistunut: vientiunista avoimesti puituun ”skaalausriskiin”.
Laiva putken paikalla: Inkoo, Suomenlahden kaasupilari
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 28.9.2026
Inkoon kelluva terminaali — Venäjän kaasun katkettua vauhdilla hankittu Exemplar-alus — on noussut järjestelmän pilariksi: 140 GWh päivässä höyrystyskapasiteettia, yli 40 TWh vuodessa, ja seitsemän purkuikkunaa jo varattuna vuodelle 2026. Kun sabotaasi katkaisi Balticconnectorin 2023, terminaali kannatteli yksin Suomen talven — läksy, jota markkina ei ole unohtanut.
Gigawatti työmaalla, kaksitoista laatikoissa: akkukuume nousi pohjoiseen
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 28.9.2026
Suomen varastoinnin ensimmäinen laskenta näyttää hiljaa räjähtäneen markkinan: 1,6 GW akkuja asennettuna heinäkuussa, lähes gigawatti rakenteilla — 14 hanketta, 995 MW ja 2,8 GWh — ja 11,9 gigawatin suunnitelmasalkku, josta kaksi kolmasosaa hybridejä, kiinni tuuli- ja aurinkopuistoissa. Pedersörestä Ylivieskaan maan akkulaatikko täyttyy juuri siinä tahdissa, jossa tuulen liiketoimintamalli ilman sitä tyhjeni.
Keskiyön aurinko ottaa kiinni: Suomen aurinkosähkö kaksinkertaistui
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 28.9.2026
Kuka olisi lyönyt vetoa auringosta 60. leveyspiirillä? Suomi päätti vuoden 2025 lukemassa 1,6 GW — plus 28 prosenttia vuodessa — ja vuoden 2026 alkupuoliskolla teollinen segmentti räjähti 364:stä 842 megawattiin 45 puistossa, yli kaksinkertaistuen. Yhdessä tuuli ja teollinen aurinko ylittivät 10 GW. Kauden ironia: paneelit kasvavat juuri kun turbiinit pitävät taukoa.
Fortum ostaa norjalaisia asiakkaita ja lupaa kannattavaa tylsyyttä
EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 28.9.2026
Fortumin ensimmäinen vuosipuolisko kantaa matalien pohjoismaisten hintojen jälkeä: toisen neljänneksen vertailukelpoinen käyttökate 185 miljoonaa, alle viime vuoden, osakekohtainen tulos 0,59 euroa ja vahvat rahavirrat. Strateginen siirto tulee vähittäismyynnistä: kesäkuussa julkistettu ostotarjous norjalaisesta Elmera Groupista tekisi Fortumista pohjoismaisten kotitalouksien hallitsevan toimittajan. Investoinnit 2026–2030: noin 2 miljardia, kurinalaisesti.
Vuorokausimarkkinahinta tänään Romaniassa (€/MWh)
| 00.00 | 243,71 |
| 01.00 | 242,91 |
| 02.00 | 227,26 |
| 03.00 | 223,66 |
| 04.00 | 227,36 |
| 05.00 | 242,83 |
| 06.00 | 243,04 |
| 07.00 | 261,35 |
| 08.00 | 273,59 |
| 09.00 | 243,06 |
| 10.00 | 227,31 |
| 11.00 | 204,13 |
| 12.00 | 176,88 |
| 13.00 | 170,66 |
| 14.00 | 171,05 |
| 15.00 | 192,41 |
| 16.00 | 233,57 |
| 17.00 | 258,49 |
| 18.00 | 322,98 |
| 19.00 | 283,51 |
| 20.00 | 276,80 |
| 21.00 | 273,90 |
| 22.00 | 287,59 |
| 23.00 | 284,09 |
Romanian kulutus tänään (MW)
● matalan kulutuksen tunnit ● keskikulutus ● huipputunnit
Pikatiedot
päivitetty 12.30
Uutisarkisto
Uutiset maittain
Muut uutiset
Julkaistut artikkelit: 1030