5,2 miljardia maalle, joka haluaa sähköistyä kaksinkertaiseksi

Suomi on löytänyt ongelman, joka harvalla maalla on: liian moni asiakas haluaa sen puhdasta ja halpaa sähköä — eivätkä sitä etelään kantavat johdot pysy perässä.

Kymmenvuotissuunnitelma. Kantaverkon kehittämissuunnitelma 2026–2035, julkaistu joulukuussa: 5,2 miljardia euroa siirtoverkkoon vuosikymmenessä, josta 2 miljardia on jo sidottu ikkunaan 2025–2028. Listalla: uudet pohjois-etelä-käytävät, asemat lännen tuulivoima-aallolle, vahvistukset teollisuuden sähköistymiselle — ja poikittain kapasiteettia ovelle kolkuttaville jättiasiakkaille.

Datakeskusten ryntäys. Viralliset luvut piirtävät kuumeen: liittymissopimuksen allekirjoittaneet hankkeet ylittävät 3 gigawattia — puolet maan historiallisesta huipusta — ja operaattorin saamat kyselyt ylittävät Suomen huippukulutuksen kolminkertaisesti. Google Haminassa ja Microsoft pääkaupunkiseudulla avasivat tien; seuraavat hyperscalerit tulevat vihreän sähkön, viileän ilmaston ja vakauden perässä.

Maantieteellinen pullonkaula. Operaattorin ja lehdistön toistama diagnoosi: sähköä on, mutta väärissä paikoissa — tuotanto kasvaa länsirannikolla ja pohjoisessa, uusi kulutus tungeksii etelässä, ja välissä olevat linjat ovat täynnehköjä. Ilman uusia käytäviä etelä torjuu asiakkaita samalla kun pohjoinen hukkuu ylijäämään.

Suomalainen filosofia. Toisin kuin moratorioita improvisoivat naapurit, Fingrid panostaa ennakoivaan suunnitteluun: julkaisee kapasiteettikarttoja, ohjaa sijoittajia solmuihin, joissa on tilaa, ja rakentaa ennen kysyntää. Vuosikymmenen testi: voittaako ennakointi vyöryn.

Suomen verkko, reaaliajassa, Euroopan kartalla.