Espoo lämpiää pilvellä: Microsoftin palvelimet menivät pattereihin

Eurooppalaisessa keskustelussa datakeskus on vuosikymmenen energiavampyyri. Espoossa se on korttelin patteri — ero on siinä, kuka suunnitteli järjestelmän ensimmäisestä päivästä.

Sopimuksen arkkitehtuuri. Microsoftin ja Fortumin 2022 allekirjoittama sopimus mallilla ”rakennamme yhdessä tai emme ollenkaan”: hyperscaler pystyttää datakeskusalueensa Espooseen ja Kirkkonummelle, ja suomalainen energiayhtiö rakentaa viereen teollisuuslämpöpumput, jotka nostavat palvelinten jäähdytysveden kaukolämpöverkon lämpötilaan. Ei retrofittiä, ei pilottia: integroitua infrastruktuuria perustuksista asti.

Kentän tilanne. Talvi 2025–26 toi ensimmäiset palvelinlämmön kilowattitunnit verkkoon; toukokuussa Fortum ilmoitti virallisesti tuotannon käynnistymisestä Kolabackenin (Kirkkonummi) ja Hepokorven (Espoo) laitoksilla. Huhtikuussa Microsoft aloitti kampuksen toisen vaiheen rakentamisen. Laajennus seuraa palvelinten tahtia: mitä enemmän pilveä, sitä enemmän lämmintä vettä.

Kaiken tiivistävä luku. Täydellä kapasiteetilla talteen otettu lämpö kattaa noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmön tarpeesta — satojatuhansia ihmisiä, joita lämmittävät kirjaimellisesti muiden sähköpostit ja kielimallit. Järjestelmäbonus: vähemmän altistusta polttoaineiden hinnoille, siis ennustettavampia lämpötariffeja.

Vietävä oppitunti. Suomi ei kieltänyt eikä tukenut sokeasti: se asetti ehdot fiksusti ja ajoissa. Tulos on ainoa todella vakuuttava vastaus eurooppalaiseen kysymykseen ”mitä saamme vastineeksi palvelimille annetuista megawateista?” — suomalainen vastaus: lämpimän talven.

Pohjolan ratkaisut, uutisvirrassa.