Kaksituhatta voimalaa ja hengähdystauko: Suomen tuulivoima tienhaarassa
Suomi päätti vuoden 2025 lukemin 9 433 MW ja 2 002 voimalaa, jälleen yli 1 000 megawatin vuoden ja 22 TWh:n tuotannon jälkeen — mutta 2026 tuo käänteen: uudisrakentaminen romahtaa samalla, kun laatikoissa odottaa lähes 69 GW hankkeita. Suomalainen paradoksi: luvat eivät puutu vaan asiakkaat — sähkön kysyntä, joka perustelisi seuraavan aallon.
EuroEnergyn toimitus · 1 min lukuaika · päivitetty 29.9.2026
Suomen tuulivoima eli sadun vuosikymmenen — kasvua ilman tukia, kiinteistöveroilla voitettuja kuntia, vuosiennätyksiä. Tänä vuonna satu kääntyi vaikeaan lukuun.
Huipputase. Vuoden 2025 lopussa: 9 433 megawattia, 2 002 voimalaa, yli 22 TWh vuodessa — noin neljännes maan kulutuksesta. Vuosi lisäsi 1 023 MW, monennenko kerran peräkkäin yli tuhannen rajan.
Vuoden 2026 jarrutus. Lehtien otsikot sanovat sen suoraan: rakentaminen romahtaa. Työmailla on enää 901 MW yhdeksässä hankkeessa; lopulliset investointipäätökset ovat harventuneet rajusti. Syy ei ole byrokratia — 42 hankkeella ja 3,7 gigawatilla on jo rakennusluvat — vaan markkina: matalat hinnat ja kannibalisoituneet keskipäivät eivät enää kanna liiketoimintasuunnitelmia ilman kiinteitä myyntisopimuksia.
Laatikoiden vuori. Valmistelussa: lähes 69 gigawattia maa- ja merihankkeita — seitsemän kertaa nykyinen kanta. Ala muotoilee teesinsä suoraan: rakentamiskyky on olemassa; puuttuu kysyntä — vetytehtaat, vihreä teräs, datakeskukset, jotka allekirjoittaisivat PPA:t ja antaisivat megawateille merkityksen.
Strateginen luenta. Suomi on asemoitunut maaksi, joka voi toimittaa rajattomasti vihreitä elektroneja tulevalle teollisuudelle — ja tuulitauko on tämän lupauksen kuumemittari: jos ilmoitetut suurkuluttajat allekirjoittavat, aalto käynnistyy uudelleen kvartaaleissa; jos eivät, 69 GW jää kauniiksi kuvastoksi.
Suomen tuuli, reaaliajassa, maasivulla.
Lisää uutisia
Kommentit
Kommentoi ensimmäisenä.