maanantaina 19. lokakuuta 2026 | Päivitetty viimeksi: 21.53 (Romanian aikaa)

Suomi: energiauutiset

Tärkeimmät energiauutiset maasta Suomi: sähkö, kaasu, hinnat ja infrastruktuuri.

E-metaani, joka lämmittää kaupungin: Ren-Gasin symbioosi kaukolämpöjen kanssa

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Suomalaisella synteettisten polttoaineiden mallilla on allekirjoitus, jota kukaan muu ei toista mittakaavassa: Ren-Gas rakentaa e-metaanitehtaansa suoraan kunnallisten lämpölaitosten pihaan — vety tehdään halvalla sähköllä, CO2 otetaan talteen naapurin piipusta, ja prosessin hukkalämpö menee kaupungin pattereihin. Lahti, Mikkeli, Tampere: jokainen suunniteltu tehdas on symbioosi, ei tehdas.

Tuulivoima

Miksi tuuli pysähtyi: puuttuva kysyntä ja suomalainen teollisuusteesi

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Tuulirakentamisen romahduksen takana ei ole hallinnollista tulppaa — 42 hankkeella on luvat, 69 GW odottaa putkessa — vaan markkina-aukko: vetytehtaat, vihreä teräs ja datakeskukset, joiden piti ostaa ne terawattitunnit, viivyttävät omia päätöksiään. Ala sanoo sen suoraan: ”olisi tärkeää, että sähköä hyödyntäviä hankkeita saataisiin liikkeelle”. Suomi rakensi tarjonnan; nyt se odottaa kysyntää.

Markkinat

Spot-kansakunta: näin kriisi opetti kokonaisen kansan lukemaan pörssiä

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Missään Euroopassa suoraan pörssiin sidotut sopimukset eivät ole vallanneet kotitalouksia kuten Suomessa — talven 2022–23 perintö, jolloin kiinteän ja spotin ero jakoi naapurit voittajiin ja hävinneisiin. Siitä lähtien hintasovellukset asuvat aloitusnäytöllä, sauna odottaa halpaa tuntia, eikä uusi varttitaseselvitys säikäyttänyt ketään: se vain hioi jo kypsää kansallisurheilua.

Kaasu

Kaasu, joka tulee maatilalta: biokaasu ja Suomen molekyylijäännös

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Suomi on supistanut kaasunkulutuksensa murto-osaan historiallisesta — teollisuus sähköistyi, kaukolämpö siirtyi biomassaan ja pumppuihin — ja jäljelle jäävä katetaan yhä vihreämmin: biokaasun osuus verkossa nousee tasaisesti, Ren-Gasin e-metaani kolkuttaa ovella, ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastot kalibroidaan lainsäädännöllä uuteen todellisuuteen. Harvoin kerrottu tarina riippuvuudesta, joka yksinkertaisesti haihtui.

Analyysit

Vero, joka osti rauhan: näin Suomi vältti turbiinisodan

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Kun puoli Eurooppaa jumittaa puistojaan oikeussaleissa ja kansanäänestyksissä, suomalaiskunnat kilpailevat turbiinien houkuttelusta — ja salaisuus on proosallinen: kiinteistövero, laitosten omaisuusvero, virtaa kokonaan paikallisbudjettiin. Kaksituhatta voimalaa pystytettyinä lähes ilman suuria konflikteja: oikein ostetun rauhan tapaustutkimus, jota muu manner siteeraa yhä useammin.

Tuoreimmat uutiset

Markkinat

Talviennuste: kuudesta kahdeksaan senttiä, jos sää tekee yhteistyötä

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Suomalaiset analyysitalot ja myyjät konvergoivat samaan haarukkaan talvelle 2026–27: 6–8 senttiä kilowattitunnilta pörssikeskiarvona keskiskenaariossa — tutuin varauksin: pitkä tuuleton pakkasjakso, reaktorivika tai naapurien vähävetinen talvi voivat siirtää keskiarvoa nopeasti. Futuurit vahvistavat tyyneyden; varttivolatiliteetti pysyy silti taattuna talviurheiluna.

Yhtiöt

TVO ja Mankala-malli: osuuskuntakapitalismi, joka rakensi OL3:n

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Euroopan tehokkainta reaktoria operoiva yhtiö ei myy sähköä markkinoille eikä tavoittele voittoa: TVO toimii Mankala-mallilla — osakkaat paperiteollisuudesta kaupunkeihin saavat sähkön omakustannehintaan omistusosuuksien suhteessa. Voittoa tavoittelematon rakenne selvisi OL3:n neljästätoista työmaavuodesta juuri siksi, ettei kukaan päässyt ulos — ja nyt se maksaa ylimmän osingon: omakustannehintaa 1 600 megawatin koneesta.

Sähköverkko

”Sähköä on, mutta väärissä paikoissa”: verkon itsepäinen maantiede

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Ylen lause on noussut suomalaisen hetken viralliseksi diagnoosiksi: tuotanto kasvaa länsirannikolla ja pohjoisessa, datakeskukset ja teollisuus haluavat etelään — eikä välissä oleva verkko kanna kaikkea. Tekniikan Maailma täydentää doktriinin: ”datakeskuksille ei ole alennuksia” — liityntä maksetaan täytenä tai rakennetaan sinne, missä on tilaa.

Energian hinnat

Suomalaisen sähkölaskun anatomia: miksi pieni keskiarvo ei tarkoita pientä laskua

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Seitsemän sentin pörssikilowattitunti on suomalaislaskun vasta ensimmäinen kerros: sen päälle asettuvat myyjän marginaali, paikallisen jakeluyhtiön siirtomaksu — säänneltyine monopoleineen — sekä sähkövero arvonlisäveroineen. Sähkölämmitteisen omakotitalon taloudelle rakenne merkitsee enemmän kuin keskiarvo: talvella siirto ja verot voivat ylittää itse energian.

Lisää uutisia

Energiapolitiikka

Laki, joka tekee tilaa pienreaktoreille: Suomi kirjoittaa atomioikeutensa uusiksi

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Hallitus vei maaliskuussa eduskuntaan uuden ydinenergialain — ensimmäisen täydellisen uudelleenkirjoituksen sitten 1987:n — räätälöitynä SMR-aikakaudelle: riskiin suhteutettu luvitus, sarjamenettelyt identtisille reaktoreille, uudelleenajatellut kynnykset pienille kaukolämpölaitoksille. Maassa, jossa on viisi reaktoria ja ennätysluottamus atomiin, uudistus etenee lähes ilman vastustusta — muu Eurooppa tekee muistiinpanoja.

Varastointi ja akut

Akku turbiinin vieressä: miksi suomalainen varasto syntyy hybridinä

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Kaksi kolmasosaa Suomen lähes 12 suunnitellusta akkugigawatista — 213 hanketta, 7,8 GW — ei seiso yksin vaan kiinni tuuli- ja aurinkopuistoissa: hybridisoinnista on tullut varastoinnin kansallinen allekirjoitus. Syyt ovat proosallisen taloudellisia: jaettu liityntä, henkiin herätetty turbiinin liiketoimintamalli ja juuri se profiili, jota järjestelmä tarvitsee — energiaa siirrettynä kuolleista keskipäivistä maksaville illoille.

Markkinat

Kun hinta vaihtuu vartin välein: Suomi, varttien maa

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Pohjoismainen markkina siirtyi 15 minuutin taseselvitykseen, ja suomalaiset — pörssisopimusten Euroopan mestarit — omaksuivat sanaston heti: vartti on laskun uusi yksikkö. Sovellukset näyttävät hinnan 96 päivittäisenä siivuna, boilerit ja autot tottelevat algoritmeja, ja halvimmat vartit metsästetään tilastollisesti kello 23–07 — toistaiseksi.

Tuonti / Vienti

Suomen sähkörajat: Estlinkistä Auroraan, kaapelien inventaario

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Suomen sähköniemimaa hengittää neljällä keuhkolla: pohjoiset yhteydet Ruotsiin — Aurora Linen kolmanneksella vahvistamina — Fenno-Skan-kaapelit Pohjanlahden yli, Estlink-pari Viroon ja historiallisesti suljettu Venäjän raja. Jokainen raja on elänyt tuoreen draamansa: tutkitut sabotaasit, irtoaminen Venäjän järjestelmästä, Baltian synkronointi — ja jokainen draama jätti järjestelmän vankemmaksi.

Yhtiöt

Unionin ainoa uraanintuottaja on suomalainen nikkelikaivos

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Sotkamossa Terrafame on vuodesta 2024 ottanut talteen uraania, joka tuli joka tapauksessa nikkelimalmin mukana — ja täyden kapasiteetin lähestyessä, noin 200 tonnia vuodessa 2026, Suomi on EU:n ainoa uraania tuottava maa. Määrä kattaa suunnilleen puolen vuoden polttoainetarpeen Olkiluoto 3:n kokoiselle reaktorille ja lisää valtionyhtiön liikevaihtoon 30–40 miljoonaa euroa vuodessa.

Aurinkoenergia

Aurinkokuntien kartta: minne Suomi asetti paneelinsa

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Suurimman aurinkotehon kuntien lista — kuntamedian julkaisema — näyttää uuden buumin maantieteen: teolliset puistot asettuvat eteläisiin ja läntisiin kuntiin, joissa on tasaista maata ja asemat lähellä, ja mestarit vaihtuvat vuosittain, kun jokainen kymmenien megawattien hanke järjestää palkintopallin uusiksi. Kuntataloudelle paneelista tulee se, mitä turbiini oli vuosikymmen sitten: taivaalta putoavaa verotuloa.

Analyysit

Lähes puolet uusista autoista on sähköisiä: Suomen eurooppalainen palkintopalli

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

48,3 prosenttia vuoden 2026 alkupuoliskolla ensirekisteröidyistä autoista oli täyssähköisiä — koko 2025:n 37,2 prosentista — luku, joka nostaa Suomen Euroopan kolmanneksi suhteellisessa yleistymisessä. Julkinen verkosto ylitti 20 000 latauspistettä, ladattavat hybridit ottavat vielä 7 prosenttia, eikä markkinan kysymys ole enää josko, vaan kuinka nopeasti loppu polttomoottorikannasta tyhjenee.

Sähkö

Järjestelmä, joka odottaa kaksinkertaistumista: Suomi teki läksynsä ennen kysyntää

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Harva eurooppalainen järjestelmä voi lausua lauseen, jota suomalaiset toistavat tyynesti: meillä on valmius kulutuksen kaksinkertaistumiseen. 69 GW tuulta putkessa, 12 GW akkuja suunnitteilla, viisi reaktoria, tuoreet siirtoyhteydet ja 5,2 miljardin verkkosuunnitelma — tarjonta on valmis, ja operaattori julkaisee kapasiteettikarttoja avoimina kutsuina. Jäljellä oleva kysymys: kuka tulee ensin — vety, teräs vai palvelimet.

Sähkö

Helsingin ensimmäinen hiilivapaa vuosi: puolet päästöistä pois ja halvempi lämpö

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Huhtikuun 1. päivänä 2025 Helen sammutti pääkaupungin viimeisen hiilivoimalan Salmisaaressa — ja ensimmäinen kokonainen hiilivapaa vuosi vahvistaa vedon: yhtiön päästöt puolittuivat, koko Helsingin laskivat noin 30 prosenttia, ja kaukolämmön keskihinta aleni 6,1 prosenttia. Hiilen tilalla työskentelevät 153 megawatin pellettilaitos, kaksi 50 megawatin sähkökattilaa ja teollisuusluokan lämpöpumput.

Ydinvoima

Viisi reaktoria ja yli kolmannes sähköstä: suomalainen ydinrutiini

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Kolme yksikköä Olkiluodossa — mukaan lukien OL3, Euroopan tehokkain reaktori 1 600 megawatillaan — ja kaksi Loviisassa, tuoreeltaan jatkettuina kohti 2050-lukua, kattavat tasaisesti yli kolmanneksen Suomen sähköstä. Vuosikymmenten työmaasaippuaoopperan jälkeen OL3 on asettunut matkavauhdin kannattavaan tylsyyteen: juuri se perusta, jolla seitsemän sentin hinnat ja SMR-suunnitelmat lepäävät.

Vety

Vihreän vedyn aikakausi alkoi Harjavallassa: kaksikymmentä megawattia ja paljon oppitunteja

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 29.9.2026

Suomen ensimmäinen kaupallinen vihreän vedyn laitos — P2X Solutionsin 20 MW:n elektrolyyseri Harjavallassa, noin 70 miljoonan investointi — on tuottanut maaliskuun 2025 vihkiäisistä lähtien, ja sen ympärille asettuu seuraava aalto: Ren-Gas kehittää e-metaania raskaalle liikenteelle Lahdessa, Mikkelissä ja Tampereella. Julkinen keskustelukin on aikuistunut: vientiunista avoimesti puituun ”skaalausriskiin”.

Kaasu

Laiva putken paikalla: Inkoo, Suomenlahden kaasupilari

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 28.9.2026

Inkoon kelluva terminaali — Venäjän kaasun katkettua vauhdilla hankittu Exemplar-alus — on noussut järjestelmän pilariksi: 140 GWh päivässä höyrystyskapasiteettia, yli 40 TWh vuodessa, ja seitsemän purkuikkunaa jo varattuna vuodelle 2026. Kun sabotaasi katkaisi Balticconnectorin 2023, terminaali kannatteli yksin Suomen talven — läksy, jota markkina ei ole unohtanut.

Varastointi ja akut

Gigawatti työmaalla, kaksitoista laatikoissa: akkukuume nousi pohjoiseen

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 28.9.2026

Suomen varastoinnin ensimmäinen laskenta näyttää hiljaa räjähtäneen markkinan: 1,6 GW akkuja asennettuna heinäkuussa, lähes gigawatti rakenteilla — 14 hanketta, 995 MW ja 2,8 GWh — ja 11,9 gigawatin suunnitelmasalkku, josta kaksi kolmasosaa hybridejä, kiinni tuuli- ja aurinkopuistoissa. Pedersörestä Ylivieskaan maan akkulaatikko täyttyy juuri siinä tahdissa, jossa tuulen liiketoimintamalli ilman sitä tyhjeni.

Aurinkoenergia

Keskiyön aurinko ottaa kiinni: Suomen aurinkosähkö kaksinkertaistui

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 28.9.2026

Kuka olisi lyönyt vetoa auringosta 60. leveyspiirillä? Suomi päätti vuoden 2025 lukemassa 1,6 GW — plus 28 prosenttia vuodessa — ja vuoden 2026 alkupuoliskolla teollinen segmentti räjähti 364:stä 842 megawattiin 45 puistossa, yli kaksinkertaistuen. Yhdessä tuuli ja teollinen aurinko ylittivät 10 GW. Kauden ironia: paneelit kasvavat juuri kun turbiinit pitävät taukoa.

Yhtiöt

Fortum ostaa norjalaisia asiakkaita ja lupaa kannattavaa tylsyyttä

EUROENERGYN TOIMITUS | Suomi | 28.9.2026

Fortumin ensimmäinen vuosipuolisko kantaa matalien pohjoismaisten hintojen jälkeä: toisen neljänneksen vertailukelpoinen käyttökate 185 miljoonaa, alle viime vuoden, osakekohtainen tulos 0,59 euroa ja vahvat rahavirrat. Strateginen siirto tulee vähittäismyynnistä: kesäkuussa julkistettu ostotarjous norjalaisesta Elmera Groupista tekisi Fortumista pohjoismaisten kotitalouksien hallitsevan toimittajan. Investoinnit 2026–2030: noin 2 miljardia, kurinalaisesti.

Vuorokausimarkkinahinta tänään Romaniassa (€/MWh)

00.00	251,76
01.00	240,99
02.00	236,46
03.00	235,03
04.00	238,95
05.00	239,33
06.00	266,30
07.00	324,53
08.00	310,66
09.00	279,58
10.00	260,47
11.00	241,75
12.00	219,92
13.00	197,19
14.00	199,46
15.00	218,39
16.00	238,74
17.00	289,14
18.00	356,63
19.00	342,28
20.00	350,79
21.00	377,66
22.00	375,19
23.00	360,24