Gigawatti työmaalla, kaksitoista laatikoissa: akkukuume nousi pohjoiseen

Uusiutuvien yhdistyksen julkaisema tilasto yllätti markkinankin: akkuihin myöhään tullut Suomi omistaa yhtäkkiä Euroopan suurimpia hankesalkkuja asukasta kohden.

Hetken valokuva. Asennettuna heinäkuussa: noin 1,6 GW. Rakenteilla: 14 hanketta, yhteensä 995 MW ja 2,8 GWh — lähes kaksinkertaistuminen käynnissä. Rakennusluvalla, valmiina starttiin: vielä 49 hanketta, 1,7 GW. Ja suunnittelussa huimaava luku: 11,9 GW — 213 hybridihanketta 7,8 GW uusiutuvien vieressä plus 34 itsenäistä akkua 4 GW.

Miksi hybridi. Suomalainen allekirjoitus on yhteissijoittelu: akku jakaa liitynnän tuuli- tai aurinkopuiston kanssa, täyttää sen tuotantoaukot ja myy juuri niinä iltoina, joina puisto vaikenee. Kehittäjille se on myös ainoa tapa elvyttää matalien hintojen tukahduttamat tuuliliiketoimintamallit: turbiini ja akku myyvät yhdessä sen, mitä kumpikaan ei voi myydä yksin.

Konkreettiset esimerkit. Pedersöre länsirannikolla: 45 MW ja 90 MWh, kymmenien miljoonien investointi. Ylivieska: luvitettu hybridi Urakkanevan tuulipuiston viereen, rakentamisen aloitus aikataulutettu. Kymmenet sisarhankkeet etenevät samoissa tuulisissa kunnissa.

Järjestelmämerkitys. Suomen säätömarkkina — historiallisesti riippuvainen Ruotsin vedestä ja teollisuuden joustosta — saa uuden nopean säädön kerroksen; negatiiviset tunnit saavat ostajan; ja tuulettomat talvet lisäpuskurin. Akkulaatikko ei ratkaise kaikkea — mutta se muuttaa ylijäämän ongelmasta tavaraksi.

Pohjolan varastointi, uutisvirrassa.