Eemshaven: Ala-Saksi ja Groningenin satama vastustavat kahta ydinvoimalaa; päätös tulee joulukuussa
Saksan Ala-Saksin osavaltion hallitus, rajakaupungit Emden ja Borkum sekä satamayhtiö Groningen Seaports vastustavat kahden ydinreaktorin rakentamista Eemshaveniin. Alankomaiden hallitus, joka harkitsee myös Terneuzenia, aikoo valita sijainnin joulukuun alussa.
EuroEnergyn toimitus · Alankomaat · 1 min lukuaika
Vastustus kahta ydinvoimalaa kohtaan, jotka Alankomaat saattaa rakentaa Groningenin maakunnan Eemshaveniin, on ylittänyt rajan. Saksalaisen yleisradioyhtiö NDR:n mukaan Ala-Saksin osavaltion hallitus on jo ilmoittanut Alankomaiden viranomaisille vastustavansa suunnitelmia ja valmistelee uutta kirjettä Haagiin. Sunnuntaina noin 300 ihmistä osoitti mieltään Groningenin kaupungissa, osa heistä Saksan Borkumin saarelta, kertoo NOS.
Mitä naapurit sanovat. Paikka on noin 11 kilometrin päässä Borkumista ja Emdenistä, NDR kirjoittaa. Emdenin pormestarin mukaan alue on ”uusiutuvan energian mallialue”, ja juuri sinne halutaan ydinvoimala. Borkumin pormestari pitää suunnitelmia mahdottomina hyväksyä ja on lähettänyt kirjeen Alankomaiden parlamentille; Ala-Saksin ympäristöministeriön mukaan saari jouduttaisiin ydinonnettomuudessa evakuoimaan kokonaan.
Sataman vastaväitteet. Groningen Seaports julkaisi 13. marraskuuta Common Futuresin selvityksen, jonka mukaan kaksi suurta reaktoria ei sovi sataman suunnitelmiin. Työmaa veisi noin 15 vuoden ajan 70–100 hehtaaria Oostpolderista, enimmillään neljänneksen yrityksille tarjolla olevasta alueesta. Jos valituksi tulisi ENGIEn Eemscentrale-kaasuvoimalan tontti, sen 1,8 GW voitaisiin sulkea vaiheittain vuosina 2028–2031, vaikka reaktorit eivät tuottaisi ennen vuotta 2040 – eli vähintään kymmenen vuotta ilman tätä säätökykyistä kapasiteettia. Selvitys varoittaa myös ristiriidasta suunnitellun vetyverkon ja Groningeniin rantautuvan merituulivoiman kanssa.
Hallituksen perustelut. Alankomaiden talous- ja ilmastoministeriö kertoi NDR:lle, että Eemshaven täyttää tärkeimmät kriteerit: liityntä suurjänniteverkkoon, merivesi jäähdytykseen ja harva asutus. Kantaverkkoyhtiö TenneT piti satamaa teknisesti parhaana vaihtoehtona, mutta Groningen Seaportsin mukaan laskelma olettaa 6,6 GW merituulivoimaa ja paikallisen kulutuksen voimakasta kasvua. Ministeriö arvioi investoinnin 20–30 miljardiksi euroksi ja käyttöönoton aikaisintaan 2030-luvun lopulle. Alankomailla on nykyään vain yksi reaktori, Borsselessa.
Mitä seuraavaksi. Kisassa on myös Terneuzen Seelannissa, jossa TenneT odottaa NOS:n mukaan suuria teknisiä ongelmia suurjänniteverkkoon liittämisessä. Hallitus on luvannut luopua Groningenista, jos Seelanti osoittautuu ”yhtä sopivaksi”, ja lopullista päätöstä odotetaan joulukuun alussa.
Maan reaaliaikaiset tiedot ovat maasivulla
Lisää uutisia
Kommentit
Kommentoi ensimmäisenä.
