WWF: 77 prosenttia Itävallan arvokkaista joista vailla suojaa uusilta vesivoimaloilta; pientuottajat kiistävät laskelman

Ympäristöjärjestö WWF Itävalta julkaisi 3. marraskuuta jokiraportin (Flüssereport), jossa vesistötietoja verrataan voimassa oleviin suojelumääräyksiin. Johtopäätös: 77 prosenttia ekologisesti arvokkaina pidetyistä joista ei ole oikeudellisesti suojattu uusien vesivoimaloiden rakentamiselta. Samana päivänä pienvesivoimaloita edustava Kleinwasserkraft Österreich -yhdistys torjui päätelmät.

Luvut. WWF analysoi noin 32 400 kilometriä jokia, joista noin 12 600 kilometriä katsotaan erityisen arvokkaiksi; suojeluaukko on 9 700 kilometriä. Kärntenissä ja Vorarlbergissa yli 90 prosenttia näistä osuuksista on suojaamatta. Raportti laskee yli 6 600 vesivoimalaa ja väittää, että 57 prosentilla jäännösvirtaamaosuuksista ekologisesti välttämätöntä vähimmäisvirtaamaa ei taata ja että 77 prosenttia vesivoimakäytössä olevista padoista on kaloille läpipääsemättömiä.

Mitä WWF vaatii. Järjestö vaatii arvokkaille joille sitovaa suojelua, uusien pienvesivoimaloiden tukien lopettamista ja sveitsiläisen mallin mukaista vesimaksua, noin 1,5 senttiä vesivoimalla tuotetulta kilowattitunnilta, jonka tuotot ohjattaisiin ennallistamiseen. ”Uudet voimalat voisivat estää nämä ennallistamiset vuosikymmeniksi”, varoitti WWF:n asiantuntija Bettina Urbanek viitaten kansallisen ennallistamissuunnitelman noin 1 900 kilometriin.

Tuottajien vastaus. Kleinwasserkraft Österreich kutsuu 77 prosenttia ”laskennalliseksi rakennelmaksi”: menetelmä laskee suojaamattomiksi jopa Natura 2000 -alueet, vaikka jokainen uusi voimala käy läpi lupamenettelyn. Toimitusjohtaja Paul Ablingerin mukaan monia olemassa olevia patoja ei voi purkaa, mutta niitä voi hyödyntää sähköntuotantoon. Yhdistys arvioi olemassa olevien patojen yhteydessä olevan yli 770 paikkaa, joiden potentiaali on noin 550 GWh vuodessa, ja kertoo pienvesivoiman tuottavan vuosittain noin 7 TWh.

Maan reaaliaikaiset tiedot ovat maasivulla