Sveitsi valmistelee lakia, joka velvoittaa energiayhtiöt suojaamaan voimalat ja padot drooneilta ja sabotaasilta
Sveitsin liittovaltion energiavirasto (BFE) valmistelee oikeusperustaa, joka velvoittaisi energia-alan suojautumaan fyysisiltä ja sähkömagneettisilta uhilta. Armeija ei pysty puolustamaan kaikkia laitoksia yhtä aikaa, eivätkä operaattorit saa ampua drooneja alas, joten päävastuu jää niille.
EuroEnergyn toimitus · Sveitsi · 1 min lukuaika
Liittovaltion energiavirasto (BFE) valmistelee oikeusperustaa, joka velvoittaisi energia-alan yritykset ryhtymään ”asianmukaisiin suojatoimiin” fyysisiä ja sähkömagneettisia uhkia vastaan, virasto vahvisti maanantaina 9. marraskuuta uutistoimisto Keystone-SDA:lle. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Blick-lehti, joka viittasi liittovaltion hallinnon sisäisiin asiakirjoihin.
Mitä valmistellaan. BFE:n mukaan energiainfrastruktuurin fyysiselle suojaamiselle ei nyt ole yksityiskohtaista sääntelyä, ja uuden tekstin on tarkoitus paikata nämä aukot. Virasto korostaa, ettei kyse ole yritysten lisävaltuuksista: voimankäyttömonopoli säilyy valtion viranomaisilla. Operaattorit voivat vahvistaa rakennuksia, asentaa antureita ja suojaverkkoja tai pitää varaosia, mutta niillä ei ole oikeutta ampua alas epäilyttävää ilma-alusta tai pidättää ihmisiä; dronen havaitessaan ne voivat vain soittaa poliisille.
Uhat. Liittoneuvosto pitää kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa sabotaasia ja ilmahyökkäyksiä Sveitsin todennäköisimpinä uhkaskenaarioina. Ydinvoimaloiden ja patojen kaltaisille laitoksille BFE luettelee uhiksi droonit, panssarintorjuntaraketit ja tuhopolton. Sveitsin sähköyhtiöiden liitto (VSE) kertoi Blickille, että sen jäsenten keinot drooneja tai muita sotilaallisia uhkia vastaan ovat rajalliset.
Armeijan rooli. Puolustusministeriö (VBS) on torjunut ajatuksen, että armeijan pitäisi suojata kaikki sähkölaitokset. Toukokuun 2026 puolustuslinjauksissa liittoneuvosto toteaa, että armeija voisi puolustaa viikkojen ajan Sveitsin ylängön kaltaista aluetta ja yksittäisiä kohteita, mutta kaikkien sähkönjakelun kohteiden samanaikainen ja samantasoinen suojaaminen ei olisi sen keinoin mahdollista. Päävastuu jää siten operaattoreille.
Mitä seuraavaksi. Lakiluonnos on yhä valmisteilla, eikä aikataulua ole kerrottu. Parlamentissa on jo vaadittu, että operaattorit saisivat hätätilanteessa käyttää torjuntadrooneja tai häirintälaitteita. Avoinna on, kuka puuttuu ja koordinoi toimia sodan kynnyksen alittavissa välikohtauksissa; kansallisneuvoston turvallisuuspoliittinen valiokunta vaatii kansallista ilmoituspistettä droonihavainnoille.
Maan reaaliaikaiset tiedot ovat maasivulla
Lisää uutisia
Kommentit
Kommentoi ensimmäisenä.
